Festivaali
Festivaali uudella kymmenluvulla!
Neitsytperunafestivaali on ikävuosiltaan 13-vuotias, joskin koronan takia sitä on viettety pari kertaa vähemmän. Ajatukseltaan NPF on kuitenkin ainakin kolme kertaa vanhempi kuin nuo kymmenen vuotta. Varhaisperunatapahtumasta on Turussa puhuttu monissakin piireissä jo ainakin 2000-luvun alkuvuosina; joitakin hankkeitakin kuuluu olleen jopa aiemminkin. Neitsytperuna-nimi lanseerautui Markku Haapion Iltalehti-jutussa, jossa Jorma Harasen kanssa kokattiin, niin, varhaisperunaapa tietenkin.
Myöhemmin Markku sai näihin pohdintoihin mukaan ruoka-aktivisti Visa Nurmen. Kun 2011 Kulttuuripääkaupunki Turku alkoi etsiskellä ruokakulttuuriohjelmaa, sen raamittajaksi lähti Visa. Päätapahtumaksi hahmottui nopeasti Neitsytperunafestivaali.
Suunnitelmat kokivat kuitenkin takaiskun, kun Visa yllättäen syksyllä 2009 kuoli. Kulttuuripääkaupunkisäätiö kutsui tällöin palaveriin muutamia Visan kanssa yhteistyössä olleita, ja tästä syntyi ajatus yhdistyksestä, joka lähtisi toteuttamaan hanketta. Vuoden 2010 alussa perustettiin tätä varten Lounais-Suomen ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry.
Ensimmäinen Neitsytperunafestivaali järjestettiin osana Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011:tä. Tapahtumapaikkana oli Varvintori ja Kaffelin yhteistyökumppanina ruokatarjonnan hoiti Turun Keittiömestarit ry. Avaajana toimi kirjailija Kaari Utrio. Tapahtuma oli kolmipäiväinen.
NPF 2012 järjestettiin yhdessä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman kanssa Vähätorilla, tällöin kaksipäiväisenä. Ruokatarjoilun hoitivat ravintolat Mami, Smör, Rocca ja Pinella. Avaajana oli jälleen kirjailija Kaari Utrio.
NPF 2013 löysi paikakseen ns. Hämähäkkitontin ja kaupunginteatterin. Jälleen yhteistyökumppanina oli SOPP. Ruokatarjoulusta huolehti seitsemän turkulaisravintolaa. Avauksen hoiti matkailujohtaja Anne-Marget Hellén.
NPF 2014 järjestettiin Panimoravintola Koulun pihalla, yhteistyössä Koulun kanssa. Jälleen ruokatarjoilun hoitivat ravintolat, joita oli mukana kahdeksan. Avaajana toimi kirjailija Heli Laaksonen.
SOHO:n torvet on festarin mahtava house-bändi.
NPF 2015 järjestettiin jälleen Panimoravintola Koulun pihalla, yhteistyössä Koulun kanssa. Riuokaa tarjosi kahdeksan ravintolaa ja avaajana toimi avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.
NPF 2016 järjestettiin vakiintuneeseen tapaan Koulun pihalla. Avaajana toimi palkittu ruokatoimittaja Heli Nieminen.
NPF 2017 järjestettiin Koulun pihalla hienossa säässä kerrankin molempina päivinä. Avaajana toimi arkkipiispa Kari Mäkinen.
Kari Mäkinen sai Mari Sandellilta Kaffeli-essun.
NPF 2018 järjestettiin oivissa olosuhteissa Koulun pihalla. Avaajana toimi kaupunginjohtaja Minna Arve.
NPF 2019 järjestettiin jälleen kerran Koulun pihalla ja avaajana toimi tällä kertaa Kaffelin hallitus in corpore.
Hallitus avaa festaria kesällä 2019. Mukana myös NPF:n vakijuontaja Lassi Lähteenmäki.
NPF 2020 ja 2021 olivat kumpikin hetken valmisteilla, mutta nopeasti nousseet koronaluvut johtivat hankkeitten hiipumiseen.
NPF 2022 eli se kymmenes festivaali saatiin koronalta rauhassa aikaan – vaikka uusien virusmutaatioitten pelko hieman taustalla väijyikin. Festivaali pidettiin tutulla paikalla eli Panimoravintola Koulun pihalla. Avaajana oli tällä kertaa Förin äijä eli Markku Heikkilä.
NPF 2023 oli se uuden kymmenluvun ensimmäinen festivaali. Eli ensimmäinen jälkeen koronan ja kaikkiaan yhdestoista. Koulun pihalla juhlittiin, avaajana oli oikein tamperelainen, maisteri Simo Frangen.
Miksi Neitsytperunafestivaali?
Neitsytperunafestivaalin tavoitteena on nostaa suomalaisen varhaisperunan arvostusta ja kiinnittää huomiota siihen, että varhaisperuna on arkisuudestaan huolimatta ainutlaatuinen gastronominen erikoisuus. Varhaisperunahan on niitä harvoja suomalaisia tuotteita, joiden ominaislaatu voimakkaasti perustuu alueelliseen alkuperään. Varhaisperunan kohdalla voidaan jopa puhua samasta terroirista, joka viinien kohdalla tarkoittaa maaperän ja ilmaston yhteisvaikutusta lopputulokseen. Tästä johtuu, että varhaisperunan tuotanto on keskittynyt varsin pienelle alueelle Turun ympäristössä: lähinnä entisiin Rymättylän, Merimaskun ja Nauvon kuntiin.
VUODEN 2021 JAAKKO KOLMONEN -PALKINTO NEITSYTPERUNAFESTIVAALILLE
”Palkitut ovat lisänneet perinteisten suomalaisten ja arkistenkin raaka-aineiden, maitotuotteiden ja perunan arvostusta. Molemmat toimijat ovat myös kehittäneet uusia, innovatiivisia ja eri kuluttajaryhmät saavuttavia tapoja markkinoida lähellä tuotettuja, laadukkaita raaka-aineita”, kertoo Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Saara Terva.
Kaffelia palkinnon perusteissa kiitellään siitä, että yhdistys jakaa ruoan ja yhdessä syömisen ilosanomaa Turussa vuosittain järjestettävällä, varhaisperunaa juhlistavalla Neitsytperunafestivaalilla.
”Kotimaista varhaisperunaa, varsinaissuomalaista ruokakulttuuria ja lähellä tuotettua ruokaa juhlistava festivaali kokoaa yhteen ruoan ystävät, kuluttajat, tuottajat, yritykset ja ruokavaikuttajat. Lähes täysin talkoovoimin toteutettavan festivaalin Piharavintola tarjoaa turkulaisten ravintoloiden valmistamia, varhaisperunan ympärille laadittuja annoksia suolaisesta makeaan”, kerrotaan perusteluissa.
Kaffeli otti palkinnon vastaan nöyränä, sillä ilman ahkeria talkoolaisia ja auttavaisia yhteistyökumppaneita Neitsytperunafestivaalia ei olisi koskaan syntynyt. Kiitoksia lenteli moniin suuntiin. Ihan ekana talkoolaisille, jotka ovat se moottori, joka pitää koneen käynnissä. Vuoden 2011 Kulttuuripääkaupunkivuoden organisaatiolle, joka otti festivaalin ohjelmaansa ja lykkäsi kaiken käyntiin. Turun kaupungille, joka on ollut monessa tukena, Turun keittiömestareille, joka on ollut joka festivaalilla mukana, niille monille ravintoloille, jotka ovat vuosien mittaan olleet mukana niin Kokataan torilla -kisassa kuin piharavintoloita pyörittämässä. Erikseen Panimoravintola Koululle, joka jo monet vuodet on ollut käytännössä aisaparina tapahtuman junailussa. SoHon Torwille, joka on festivaalin house band, Lindrothin puutarhalle, joka on vihertänyt festivaalia monin tavoin. Ja tietenkin sille kansalle, joka on pihalle näinä vuosina uskollisesti vaeltanut nauttimaan neitsytperunan autuudesta.
Ja ennen kaikkea kiitos kuului tietysti Varsinais-Suomen perunanviljelijöille. Jos ei olisi varhaisperunan viljelyä, ei olisi Neitsytperunafestivaaliakaan!